Harmonikka- ja soitinrakennusmuseo Akordia

Museon tarkoituksena on välittää yleisölle tietoa harmonikan historiasta ennen kaikkea soitinrakennuksen näkökulmasta. Vanhat harmonikat ovat runsaasti koristeltuja käsityötaidon mestarinäytteitä, joiden olemuksessa yhdistyvät kaunis ulkonäkö ja nostalginen sointi.

Harmonikkamuseon kokoelma

Suomen harmonikkainstituutin ylläpitämässä museoharmonikkojen kokoelmassa on 90 soitinta yli sadan vuoden ajalta, vanhimmat 1800-luvun lopulta. Pääasiassa esillä on suomalaisia soittimia harmonikanrakentamisen kulta-ajalta 1930- ja 40-luvuilta. Kouvolan ja Viipurin harmonikkatehtaat tekivät korkealaatuisia soittimia, jotka olivat soittajien suosiossa. Museossa on myös muiden tunnettujen suomalaisten harmonikanvalmistajien tekemiä soittimia. Kurikkalainen Sameli Elomaa ja Tampereella vaikuttanut ikaalilaissyntyinen Daavid Majaniemi olivat taitavia harmonikanrakentajia, joiden parhaat työt ovat esillä museon kokoelmissa.

Kokoelman vanhin soitin on Saksan Klingenthalissa tehty pieni 1-rivinen, yhä soittokuntoinen harmonikka 1880-luvulta. 1-rivinen harmonikka on varhaisimpia Suomeen tulleita malleja, josta tuli nopeasti suosittu pelimannien keskuudessa. Muita erikoisuuksia kokoelmassa on esimerkiksi pianoharmonikalta näyttävä näppäinharmonikka "romopiano".

Harmonikkaverstas

Lisäksi museossa on nähtävissä Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen hankkima harmonikanrakentaja Juho Pirjannin (1909-1995) harmonikkaverstas työkaluineen, koneineen ja soittimineen. Verstas on alunperin sijainnut Nummella ja on nyt rakennettu alkuperäiseen asuunsa Soitinkeskus Akordiaan.

Kuuluisimmat hanuristit

Soitinkokoelman yhteydessä on muotokuvakokoelma, johon kuuluu muotokuvat kuuluisimmista suomalaisista hanuristeista. Kokoelmassa Lasse Pihlajamaan, Paul Norrbackin, Johan Homanin, Viljo Vesterisen, Esko Könösen, Raimo Pihlajamaan, Taito Vainion, Viola Turpeisen, Aarre Lievosen ja Heikki Eräsen muotokuvat sekä Toivo Mannista esittävä puureliefi.